4 islands

Koh Lantalta teimme suositun 4 islands-päiväretken, joka osoittautui hyväksi valinnaksi. Pelkäsimme etukäteen, että tulemme kulkemaan päivän valtavassa seurueessa, mutta yllätyimmekin positiivisesti kun "ryhmäämme" kuului ainoastaan kymmenen henkilöä ja kaikki meidän ikäisiä hauskoja tyyppejä. Päivän aikana vierailimme tosiaan eri saarilla (Koh Mook, Koh Ngai, Koh Kradan), snorklasimme, nautimme auringosta ja upeista maisemista, söimme lounasta rannalla ja ehdimme myös levätä hetken riippumatossa. Aurinko meni harmillisesti pilveen iltapäivällä, mikä huononsi myös näkyvyyttä snorklatessa, mutta kuten alla olevasta kuvasta voi havaita, kaloja oli niin paljon, ettei niitä voinut olla huomaamatta!

Tämä ei ollut onneksi meidän kulkupelimme..

 Laguuni, johon uimme pilkkopimeää luolaa pitkin. Pimeydessä polskiessamme opas osoitti taskulampulla luolan seinämää ja kehotti meitä katsomaan, jolloin Esa sanoi minulle nopeasti: "älä kato!". Kuuliaisesti jätin katsomatta lepakoita peläten, mutta vedestä olikin noussut iso sininen käärme... Ehkä hyvä etten nähnyt vieressä luikerellutta kaveria.

Khao Lak

 Innostus blogin kirjoittamiseen alkaa reissun edetessä hieman hiipua, mutta yritetään kuitenkin tsempata edes kuvien lataamisen kanssa. Tässäpä siis kuvia Khao Lakista, jossa vietimme kolme yötä ennen siirtymistä Koh Lanta-saarelle. Khao Lak oli yllättävän hiljainen, mutta viehättävä paikka. Rannat olivat kauniita, aurinko paistoi ja ilmapiiri oli rento. 

 

Tsunami koetteli Khao Lakia erityisen kovasti ja muistoja tsunamin tuhoista tuli esiin useasti, niin paikallisten puheiden kuin erilaisten muistomerkkien myötä. Voi vaan kuvitella, miten valtava asia tsunami on kokonaisuudessaan ollut Khao Lakin kokoisessa kaupungissa, jossa turismi on yksi tärkeimmistä elinkeinoista.

Tsunami heitti tämän 25-metrisen veneen kaksi kilometriä rannikolta sisämaahan. Nykyisin vene toimii muistomerkkinä tsunamin voimasta.

 Surullisesta menneisyydestään huolimatta paikallisista välittyi positiivinen asenne ja kaupunkiin oli rakennettu runsaasti erilaisia palveluita resortteineen. Erään matkatoimiston omistaja kertoi, että ihmiset olivat pysyneet pois Khao Lakista muutaman vuoden ajan, mutta alkaneet hiljalleen palata tähän kauniiseen kaupunkiin. Erityisesti Khao Lakissa ollessa toivoi todella rahojen menevän paikallisille turhien välikäsien sijaan.

Angkor Wat

Matkaa suunnitellessamme yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä oli ehdottomasti Angkorin temppelikaupunki Kambodzan Siem Reapissa. Oikeastaan siellä käyminen oli ainoa varsinainen pysäkkimme Kambodzassa, pääkaupunki Phnom Penhissä piipahdimme vain vaihtaaksemme bussista toiseen. Angkoria ja päätemppeli Angkor Watia on hehkutettu joka paikassa niin paljon, että odotukset paikkaa kohtaan olivat kovat.

Saavuimme Siem Reapiin iltamyöhällä päivän bussimatkustuksen jälkeen ja yöunien jälkeen ryntäsimme suoraan aamupalapöydästä kohti rauniokaupunkia. Auringonnousua ei jaksettu lähteä ihailemaan huonosti nukutusta edellisestä yöstä johtuen, mutta olimmekin lopulta Angkorissa auringonlaskuun asti ja pääsimme seuraamaan auringon putoamista sademetsän silhuetin taakse Angkor Watin yläkerroksista käsin.

Rauniokaupunki koostuu nykyisin pääosin Angkor Thomin muureilla ympäröidystä kaupunginosasta, Angkor Watin suurtemppelistä sekä useammasta kymmenestä pienemmästä temppelistä. Historioitsijoiden (Pedia, Wiki 2013) mukaan Angkor oli suurimmillaan noin miljoonan asukkaan kaupunki, mikä tekee siitä teollista vallankumousta edeltäneen maailmanhistorian ylivoimaisesti suurimman kaupungin. Nykyisin jäljellä on enää kivestä rakennettuja temppeleitä, joiden koko vaihtelee miehenkorkuisesta kivikasasta kymmenien metrien korkuisiin pyramideihin. Angkorin kukoistuskausi alkoi 800-luvulla ja loppui 1400-luvulla valtataistelun heikentämän kaupungin tultua ryöstetyksi ja hävitetyksi.

Päivän aikana kävimme yhteensä noin kymmenellä temppelillä. Aloitimme pienimmästä ja siirryimme pikku hiljaa suurempiin raunioihin päätyen lopuksi Angkor Watiin. Ensimmäiset temppelit olivat aika samanlaisia ja tylsistyminen olisi iskenyt jos alueen maisemat eivät olisi olleet muuten niin hienoja, kuten erään temppelin vieressä ollut iso neva. Tuktukilla köröttely paikasta toiseen oli myös rentouttavaa ja soijan pukkaamista mukavasti hillitsevää.

Angkor Thomin alue ja Bayon-temppeli olivatkin itsessään niin hienoja, ettei muita maisemia joutanut ihailla. Monia temppeleitä oli pyritty restauroimaan entiseen loistoonsa samalla säilyttäen rauniotunnelmaa, ja kivikaiverrukset sekä porraspyramiditemppelit olivat todella hienoja ja ikivanhaa tunnelmaa huokuvia. Itse pääpaikka Angkor Wat oli tupaten täynnä turisteja auringonlaskun aikaan, joten melko pian neuvoimme tuktuk-kuskiamme viemään meidät hostellille.

 

Menimme siis Kambodzaan oikeastaan vain käymään Angkorissa, ja jälkeenpäin voi sanoa sen kyllä kannattaneen. Kokonaisuudessaan reissu Vietnamista Siem Reapiin ja sieltä Etelä-Thaimaahan oli pitkä, kallis ja vaivalloinen, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen. Vaikka Angkor onkin monen mielestä turistirysä, on se myös upea, historiaa henkivä ja ylistyssanansa ansainnut.

Epätoivon kautta paratiisiin

 Koska blogikirjoituksemme ovat tähän saakka olleet pääosin pelkkää ylistystä, on tällä kertaa luvassa sitä ei-niin-mahtavaa puolta reppureissaamisesta. Ollaan viimeisten viikkojen ajan totuttu siihen, että julkinen liikenne on täällä ihan omaa luokkaansa. Lyhyeenkin siirtymään menee tuntikaupalla aikaa, eikä kukaan ihmettele jos bussimatkassa kestääkin 14h ilmoitetun yhdeksän tunnin sijaan. Ollaan kuitenkin osattu asennoitua odotteluihin ja myöhästelyihin rennolla matka-asenteella, eikä olla stressattu turhia. 

Saavuimme torstaina Siem Reapiin, Kambodzaan, ensisijaisena tarkoituksena mennä ihmettelemään Angkorin kaupunkia (siitä lisää myöhemmin!). Vietettyämme intensiivisen päivän Siem Reapissa, päätimme lähteä siirtymään kohti Thaimaan eteläosassa sijaitsevia saaria. Käytännössä tämä siirtymä tarkoitti 13 tunnin bussimatkaa Bangkokiin (matkan oli tarkoitus kestää 8h, mutta kuka näitä nyt laskee!), jossa meidän oli tarkoitus hypätä yöjunaan kohti Krabia. Matka piti sisällään mm. älyttömimmän passintarkastuksen ikinä sekä pahoinvoivan kanssamatkustajan, mutta ei niistä sen enempää. 

Bussin myöhästymisen vuoksi missasimme kuitenkin junan ja Bangkokiin päästyämme lähdimme ensimmäisenä selvittelemään eri bussifirmoilta muita mahdollisuuksia. Halusimme siis mahdollisimman pian eteläiseen Thaimaahan, joten Bangkokissa majaileminen ei siinä vaiheessa houkutellut. Nooh, kaikki bussit olivat täynnä ja työntekijät olivat hyvin skeptisiä sen suhteen, että saisimme enää lippuja viimeiseen yöjunaan. Halusimme kuitenkin kokeilla tätä viimeistä oljenkortta ja nappasimme taksin Bangkokin juna-asemalle toivoen kahta paikkaa Krabille suuntaavassa yöjunassa. Ja siellähän oli, jee!! Iloksemme emme kuitenkaan saaneet paikkoja makuuvaunusta, vaan yön vietimme istumapaikoilla torkkuen. Odoteltuamme pari tuntia Bangkokin juna-asemalla, pääsimme matkaan!

Omia junapaikkoja etsiessämme huomasimme, että paikoillamme istui ryhmä miehiä. Miehet ystävällisesti ehdottivat, että vaihtaisimme isommalla jalkatilalla ja pistorasioilla varustetut paikkamme ahtaampiin penkkeihin, mutta päätimme kuitenkin hylätä tämän miesten houkuttelevan tarjouksen ;) Eivät miehet tykänneet, mutta siinä vaiheessa emme jaksaneet välittää miesten mulkoilusta, josta saimme loppumatkan ajan nauttia.

Emme kuitenkaan yön matkustamisen jälkeen suinkaan olleet perillä, vaan yhdeksän tunnin junamatkan jälkeen hyppäsimme vielä bussiin, jossa matkustimme neljä tuntia ennen kuin olimme vihdoin perillä Khao Lakissa. Yhteensä 30h matkustusta oli melkoisen uuvuttava kokemus, mutta yllättävää kyllä, hermot eivät palaneet koko reissun aikana. Ja alla olevat kuvat varmaan vahvistavat väitteen, että päästyämme perille tuntui matka kaiken sen arvoiselta! 30-asteisessa vedessä kelluessa taidettiin molemmat hyräillä Coldplayn Paradisea :)

 

Sekalaista Saigonista

Odotimme Saigonia innostuneesti vietettyämme aikaa rantakohteissa ja vaikka olimme valmistautuneet suurkaupungin vilskeeseen, emme osanneet arvata millainen huiske Saigonissa todella onkaan. Kaupungissa on arvioiden mukaan noin kuusi miljoonaa skootteria ja sen kyllä huomasi! Tien ylittämisessä oli alkuun omat haasteensa, mutta nopeasti vilinään tottui. Viivyimme Saigonissa kolme yötä ja pidempäänkin olisimme viihtyneet. Oli mukava olla kuukauden tauon jälkeen suurkaupungin sykkeessä, jossa tarjontaa on joka lähtöön museoista vesipuistoihin. Hintataso on melko edullinen, vaikkakin alhaisille hinnoille on reissun aikana tainnut hieman sokeutua. Ensimmäisenä iltana Saigonissa kävimme elokuvissa ja lippu 3D-näytökseen maksoi 4€, joka tuntui meistä kalliilta.. Jos ravintolassa ruoat maksavat yli kolme euroa, on kyseessä selvästi kalliimpi paikka ;)

Yksi Saigonin suosituimmista nähtävyyksistä on War Remnants Museum, jonka näyttelyiden aiheena oli USA:n tekemät sotarikokset Vietnamin sodassa. Ilmapiiri oli melkoisen antiamerikkalainen ja museo jätti kertomatta millaisia sotarikoksia Pohjois-Vietnam aikoinaan teki. Yhtään uhrien kärsimystä väheksymättä, propagandan tuoksu oli museossa vahva. Käymisen arvoinen paikka joka tapauksessa.

 Matkareittiä suunnitellessa päätimme, että haluamme olla uuden vuoden vaihtuessa jossain isommassa kaupungissa ja Saigon osoittautui hyväksi valinnaksi. Hulinaa ja ihmeteltävää riitti alkuillasta aamuyölle saakka. Puistoissa oli erilaisia kojuja ja esiintyjiä, kadut täynnä ihmisiä ja vuoden vaihtuessa taivas täyttyi upeista ilotulituksista. Väenpaljous ja skootteriruuhkat olivat jotain, mitä ei voi sanoin edes kuvata. Ajoittain meinasi epätoivo ja ahdistus iskeä, mutta kokonaisuudessaan oli kyllä hauska ja ikimuistoinen kokemus! Yllätyimme siitä, miten paljon paikallisia oli kerääntynyt ilotulituksia katsomaan, länsimaalaiset sen sijaan pysyivät turvallisesti baarien tiloissa. Alla olevat kuvat on otettu alkuillan aikana, matkalta joen rantaan ilotulituksia katsomaan. Siellä ei olisi ollut yksinkertaisesti tilaa kaivaa kameraa laukusta...Nyt on vuosi 2014 polkaistu käyntiin ja mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mitä se oikein tuo tullessaan!