Matkaa suunnitellessamme
yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä oli ehdottomasti Angkorin
temppelikaupunki Kambodzan Siem Reapissa. Oikeastaan siellä käyminen
oli ainoa varsinainen pysäkkimme Kambodzassa, pääkaupunki Phnom
Penhissä piipahdimme vain vaihtaaksemme bussista toiseen. Angkoria
ja päätemppeli Angkor Watia on hehkutettu joka paikassa niin
paljon, että odotukset paikkaa kohtaan olivat kovat.
Saavuimme Siem Reapiin
iltamyöhällä päivän bussimatkustuksen jälkeen ja yöunien
jälkeen ryntäsimme suoraan aamupalapöydästä kohti
rauniokaupunkia. Auringonnousua ei jaksettu lähteä ihailemaan
huonosti nukutusta edellisestä yöstä johtuen, mutta olimmekin
lopulta Angkorissa auringonlaskuun asti ja pääsimme seuraamaan
auringon putoamista sademetsän silhuetin taakse Angkor Watin
yläkerroksista käsin.
Rauniokaupunki koostuu
nykyisin pääosin Angkor Thomin muureilla ympäröidystä
kaupunginosasta, Angkor Watin suurtemppelistä sekä useammasta
kymmenestä pienemmästä temppelistä. Historioitsijoiden (Pedia,
Wiki 2013) mukaan Angkor oli suurimmillaan noin miljoonan asukkaan
kaupunki, mikä tekee siitä teollista vallankumousta edeltäneen
maailmanhistorian ylivoimaisesti suurimman kaupungin. Nykyisin
jäljellä on enää kivestä rakennettuja temppeleitä, joiden koko
vaihtelee miehenkorkuisesta kivikasasta kymmenien metrien korkuisiin
pyramideihin. Angkorin kukoistuskausi alkoi 800-luvulla ja loppui
1400-luvulla valtataistelun heikentämän kaupungin tultua
ryöstetyksi ja hävitetyksi.
Päivän aikana kävimme
yhteensä noin kymmenellä temppelillä. Aloitimme pienimmästä ja
siirryimme pikku hiljaa suurempiin raunioihin päätyen lopuksi
Angkor Watiin. Ensimmäiset temppelit olivat aika samanlaisia ja
tylsistyminen olisi iskenyt jos alueen maisemat eivät olisi olleet
muuten niin hienoja, kuten erään temppelin vieressä ollut iso
neva. Tuktukilla köröttely paikasta toiseen oli myös rentouttavaa
ja soijan pukkaamista mukavasti hillitsevää.
Angkor Thomin alue ja
Bayon-temppeli olivatkin itsessään niin hienoja, ettei muita
maisemia joutanut ihailla. Monia temppeleitä oli pyritty
restauroimaan entiseen loistoonsa samalla säilyttäen
rauniotunnelmaa, ja kivikaiverrukset sekä porraspyramiditemppelit
olivat todella hienoja ja ikivanhaa tunnelmaa huokuvia. Itse
pääpaikka Angkor Wat oli tupaten täynnä turisteja auringonlaskun
aikaan, joten melko pian neuvoimme tuktuk-kuskiamme viemään meidät
hostellille.
Menimme siis Kambodzaan
oikeastaan vain käymään Angkorissa, ja jälkeenpäin voi sanoa sen
kyllä kannattaneen. Kokonaisuudessaan reissu Vietnamista Siem
Reapiin ja sieltä Etelä-Thaimaahan oli pitkä, kallis ja
vaivalloinen, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen. Vaikka Angkor onkin
monen mielestä turistirysä, on se myös upea, historiaa henkivä ja
ylistyssanansa ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti