Chiang Main visiitti venähti
suunniteltua pidemmäksi, kun sairastelut pakottivat hidastamaan
etenemistahtia. Patikoinnin ja muiden aktiviteettien sijaan
vietimmekin lukuisia tunteja ilmastoimattomassa hostellihuoneessa,
joten kun vihdoin pääsimme etenemään kohti pohjoista, olimme
vähintäänkin innoissamme. Sunnuntaina matkustimme bussilla kolmen
tunnin päähän, Chiang Rain kaupunkiin, jossa vietimme pari yötä.
Chiang Raissa vuokrasimme skootterin (Esan huomautus: Nooran kiljumispiste oli noin 83-84 km/h:ssa) ja
kävimme ihmettelemässä Lion Hill-vuorta sekä ”kuumia lähteitä”,
jotka osoittautuivat kuumalla vedellä täytetyiksi betonipoteroiksi.
Mukava päivä meillä joka tapauksessa Chiang Raissa oli ja Esa
suoriutui hienosti myös skootterilla ajamisesta thaimaalaisen
liikenteen seassa. Emme silti lähde testaamaan taitojamme
Bangkokissa...
Lion Hill-kukkulan ympäri kulkevan polun ylläpito oli ilmeisesti lomalla. Harmi, että jätettiin machetet hostellille.
Tiistaiaamuna herätyskellot pärähtivät
soimaan jo aamuviideltä ja muutama tunti myöhemmin olimmekin jo
Laosissa! Rajanylitys viisumeineen oli mielenkiintoinen kokemus,
mutta hoitui loppupeleissä melko sujuvasti. Viimeiset kaksi päivää
olemme istuneet Mekong-jokea pitkin kulkevassa laivassa upeiden
maisemien keskellä. Päivät ovat sujuneet rennoissa merkeissä
musiikkia kuunnellen, kirjoja lukien ja maisemia ihaillen.
Nyt sitten ollaankin Luang Prabangissa
ainakin sunnuntaihin saakka ennen kuin jatketaan taas matkaa.
Mielenkiintoista nähdä, miten Laos eroaa Thaimaasta. Ainakin säät ovat viileämmät, mutta olut parempaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti